DIATSEPAAMI

1240 S -Diatsep

Johdanto

Diatsepaami on bentsodiatsepiinijohdos, jota käytetään tuska- ja levottomuustilojen, psyykkisten jännitystilojen, unettomuuden ja psykosomaattisten sairauksien oireiden lievittämiseen. Diatsepaamia käytetään myös epilepsialääkkeenä ja lihasrelaksanttina.

Diatsepaami imeytyy nopeasti ja täydellisesti suun kautta annettuna. Huippupitoisuus seerumissa saavutetaan 20-90 minuutissa. Puoliintumisaika on 20-50 tuntia, joka kasvaa vanhuksilla ja vaikeissa maksasairauksissa. Jatkuvassa käytössä vakiintuneen tason saavuttamiseen tarvitaan 5-10 vuorokautta. Nordiatsepaami on diatsepaamin aktiivinen päämetaboliitti, joka metaboloituu edelleen mm. sedatiiviseksi ja anksiolyyttiseksi oksatsepaamiksi. Nordiatsepaamin puoliintumiaika on pitkä (2-3vrk) ja pitkäaikaisessa lääkehoidossa se kumuloituu plasmaan.

Indikaatiot

Lääkehoidon seuranta. Intoksikaatioiden selvittely. Väärinkäyttöepäilyissä suositellaan tutkimusta virtsanäytteestä (esim. bentsodiatsepiinit tai huumeseulonta).

Potilaan esivalmistelu

Näytteenotto ennen seuraavaa lääkeannosta.

Näyteastia

Seerumiputki 5/4 ml, geelitön

Näyte

1 ml seerumia

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy 3 vrk jääkaapissa, lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

LC-MS/MS

Tulos valmiina

Viikon kuluessa

Viiteväli

Diatsepaamin ja nordiatsepaamin yhteispitoisuuden S -DiaNorS terapeuttinen alue: 0.35 - 5.5 µmol/l

Toksisia vaikutuksia saattaa esiintyä pitoisuuksilla yli 10.5 µmol/l

Yksikkömuunnoskertoimet:
diatsepaami: µmol/l = mg/l x 3.51
nordiatsepaami: µmol/l = mg/l x 3.69

Tulkinta

Vastauksessa ilmoitetaan diatsepaamin ja nordiatsepaamin pitoisuudet sekä niiden yhteenlaskettu pitoisuus (S -DiaNorS).

Bentsodiatsepiinien pitkä puoliintumisaika ja lukuisat aktiiviset metaboliitit vaikeuttavat pitoisuusmääritysten tulosten ja kliinisen vasteen välisen suhteen arviointia.

Lisätiedot

Kirjallisuus:

Hart, X. M. et al. (2026) Consensus Guidelines for Therapeutic Drug Monitoring in Neuropsychopharmacology: Update 2026 – Pharmacokinetic, pharmacogenetic and clinical aspects. Pharmacopsychiatry. [Online] 59 (4), 166–295.

Ruskoaho, H. et al. (2024) Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia. [7., uudistettu painos]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Versio 1.7, viimeinen tallennusaika 8.9.2026