DIATSEPAAMI
Johdanto
Diatsepaami on bentsodiatsepiinijohdos, jota käytetään tuska- ja levottomuustilojen, psyykkisten jännitystilojen, unettomuuden ja psykosomaattisten sairauksien oireiden lievittämiseen. Diatsepaamia käytetään myös epilepsialääkkeenä ja lihasrelaksanttina.
Diatsepaami imeytyy nopeasti ja täydellisesti suun kautta annettuna. Huippupitoisuus seerumissa saavutetaan 20-90 minuutissa. Puoliintumisaika on 20-50 tuntia, joka kasvaa vanhuksilla ja vaikeissa maksasairauksissa. Jatkuvassa käytössä vakiintuneen tason saavuttamiseen tarvitaan 5-10 vuorokautta. Nordiatsepaami on diatsepaamin aktiivinen päämetaboliitti, joka metaboloituu edelleen mm. sedatiiviseksi ja anksiolyyttiseksi oksatsepaamiksi. Nordiatsepaamin puoliintumiaika on pitkä (2-3vrk) ja pitkäaikaisessa lääkehoidossa se kumuloituu plasmaan.
Indikaatiot
Lääkehoidon seuranta. Intoksikaatioiden selvittely. Väärinkäyttöepäilyissä suositellaan tutkimusta virtsanäytteestä (esim. bentsodiatsepiinit tai huumeseulonta).
Potilaan esivalmistelu
Näytteenotto ennen seuraavaa lääkeannosta.
Näyteastia
Seerumiputki 5/4 ml, geelitön
Näyte
1 ml seerumia
Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely
Näyte säilyy 3 vrk jääkaapissa, lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.
Menetelmä
LC-MS/MS
Tulos valmiina
Viikon kuluessa
Viiteväli
Diatsepaamin ja nordiatsepaamin yhteispitoisuuden S -DiaNorS terapeuttinen alue: 0.35 - 5.5 µmol/l
Toksisia vaikutuksia saattaa esiintyä pitoisuuksilla yli 10.5 µmol/l
Yksikkömuunnoskertoimet:
diatsepaami: µmol/l = mg/l x 3.51
nordiatsepaami: µmol/l = mg/l x 3.69
Tulkinta
Vastauksessa ilmoitetaan diatsepaamin ja nordiatsepaamin pitoisuudet sekä niiden yhteenlaskettu pitoisuus (S -DiaNorS).
Bentsodiatsepiinien pitkä puoliintumisaika ja lukuisat aktiiviset metaboliitit vaikeuttavat pitoisuusmääritysten tulosten ja kliinisen vasteen välisen suhteen arviointia.
Lisätiedot
Kirjallisuus:
Hart, X. M. et al. (2026) Consensus Guidelines for Therapeutic Drug Monitoring in Neuropsychopharmacology: Update 2026 Pharmacokinetic, pharmacogenetic and clinical aspects. Pharmacopsychiatry. [Online] 59 (4), 166295.
Ruskoaho, H. et al. (2024) Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia. [7., uudistettu painos]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.